Kuva: Eveliina PylväsHistoriaa

Asutuksen alku
Nykyinen asutus levisi paikkakunnalle merenranta-alueelta 1500-luvun alussa. Raution ensimmäinen tunnettu asukas oli Olli Erkinpoika Rautio, seppä ja raudan tekijä. Tästä raudantekijästä eli rautiosta sai seurakuntakin nimen RAUTIO.

Raution seurakunta perustetaan
Rautiolaisten seurakuntayhteys oli hajanainen. Kärkisestä ja Typöstä asioitiin Kalajoella, Alapäästä Alavieskassa ja Ylipäästä Sievissä. Alavieska ja Sievi olivat jo Kalajoen kappeliseurakuntia.
Jotta vainajien hautaus voitaisiin tehdä omassa kylässä ja asukkaiden itsemääräämisoikeutta parantaa, alettiin 1790-luvulla puuhaamaan omaa seurakuntaa. Oma kirkko ja hautausmaa saatiinkin vuonna 1800. Tällöin saatiin ensimmäinen pappi,  pitäjänapulainen Henric Widel, joka tuli Rautioon vuonna 1803 ja aloitti kirkonkirjojen pidon. Pappi asui Tassilassa.

Saarnahuonekunta
Rautio tuli vuonna 1804 saarnahuonekunnaksi. Saarnaajina toimivat:

  • Simon Björklöf                                     1806-1815  (Sievin Järvikylän Koivisto)
  • Niilo Simelius                                       1817-1820

Kappeliseurakunta
Vuonna 1826 Rautio sai kappeliseurakunnan oikeudet ja oikeuden valita kappalaiset:

  • Karl Abraham Keckman 1829-1839
  • Esaias Castren 1839-1848
  • Johan Gabriel Lagus 1851-1858
  • Johan Henrik Ervast 1858-1863
  • Karl Emil Aeimelaeus 1867-1872
  • Adolf Castren 1874-1880
  • Oskari Vilhelm Snelman 1886-1893
  • Niilo Iisakki Simelius 1894-1900
  • Jaakko Kajanen 1900-1917

Kirkkoherrakunta
Vuonna 1921 Rautiosta tuli kirkkoherrakunta. 
Kirkkoherroina ovat toimineet: 

  • Mauri Jaakko Kokko 1921-1926
  • Aarne Aukusti Alikoski 1927-1928
  • Vilho Kalevi Vihma 1936-1946
  • Jaakko Sulo Kurkela 1946-1951
  • Armo Eino Antero Juntumaa 1952-1955
  • Martti Jaakko Peltonen 1956-1971
  • Paavo Veikko Paananen 1972-1975
  • Veli Otto Taanila 1975-1979
  • Kaarlo Kustaa Villiam Hirvilammi 1980-1984
  • Jorma Johannes Manninen 1985-2000
  • Jari Jaakko Savinainen 2000-2002

Seurakunnasta takaisin kappeliseurakunnaksi

Kuntaliitoksen yhteydessä Kalajoen ja Raution seurakunnat muodostivat vuonna 1973 täydellisessä yhteistaloudessa toimivan seurakuntayhtymän. Tämä tarkoitti yhteenliittymää, jossa talous hoidetaan yhdessä, mutta seurakunnat toimivat itsenäisinä seurakuntina. 

Vuonna 2002 Raution kirkkoherran viran avauduttua alkoi prosessi, jonka seurauksena Kalajoen seurakuntayhtymä purettiin ja seurakunnat liitettiin yhteen vuoden 2006 alusta. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana uusi seurakunta päätti perustaa Raution kappeliseurakunnan, joka aloitti toimintansa vuoden 2007 alusta.

Kalajoen seurakunnan kaikki työntekijät ovat kappeliseurakunnan ja seurakuntalaisten käytössä.