1918 – Suomen historian pitkäperjantai

16.4.2018 13.13

Sovintovuotemme huipentuu 29.4. klo 10 Kalajoen kirkossa pidettävään messuun, kunnianosoitukseen vuoden 191...

Jos maamme historian vaiheilla olisi kirkolliset nimet, vuosi 1918 olisi Suomen pitkäperjantai. Tuota surun ja kärsimyksen aikaa muistetaan seurakunnissa tänä vuonna kirkon nimeämällä Sovinto 100 –teemalla.

Kalajoella kokoontui keskustelupiiri, jossa luimme Pekka Jaatisen romaania ”Varjo 1917-1918”. Sitä ennen kirjailija kävi luennoimassa sotavuoden tapahtumista. Sovintovuotemme huipentuu 29.4. klo 10 Kalajoen kirkossa pidettävään messuun, kunnianosoitukseen vuoden 1918 molemmilla muistomerkeillä, sekä sovintojuhlaan, jossa myös Pekka Jaatinen on mukana. Tuona sunnuntaina ei ole jumalanpalvelusta Himangan eikä Raution kirkoissa, vaan kokoonnumme koko seurakunta yhteen.

Muistovuosi on vienyt minut sadan vuoden takaisten ihmisten elämään. Kuulemani tarinat ovat herättäneet eloon ihmiset ja heidän elinolonsuhteensa, aivan kuin mustavalkoisiin kuviin olisi tullut värit ja äänet. Keskustelupiiri jätti pohtimaan, olisiko vuoden 1918 sota ja kaikki sen kauheat jälkiseuraukset voitu välttää. Samankaltaisesti mietin aina pääsiäisenä, miksi ylösnousemukseen ja uuden elämän heräämiseen täytyy liittyä pitkäperjantai; kuolemankauhun kumulaatio, jonka edessä ihminen voi olla vain hiljaa.

Hiljaisuus jäi myös sisällissodan jälkeen. Häpeä ja pelko vaiensi monet. Monet traagisesti kuolleet ihmiset saivat äänen ja nimen keskustelupiirimme tarinoissa. Ihmisen nimen ja hänen tarinansa ääneen lausuminen on kuin ihminen kutsuttaisiin olemattomuudesta olemaan. Hän saa identiteetin ja arvokkuuden. Tämä on yksi ylösnousemuksen ulottuvuus.

Suvi Lehtimäki

« Uutislistaukseen