Raution kirkon historia

Virtuaalikierros Raution kirkkoon

Raution puurakenteinen kirkko on valmistunut vuonna 1800. Sen on rakentanut kalajokinen kirkonrakentaja Simo Jylkkä eli Silvén. Raution kirkko ja kellotapuli olivat hänen viimeinen rakennustyönsä, ennen kuin hän hukkui Kalajokeen. Kirkko on ristikirkko, jonka poikkisakarat ovat päähuonetta lyhyemmät. Istumapaikkoja on 370 hengelle. Kirkko vuorattiin ja tervattiin ulkoa vuonna 1835. Vuosina 1881-1884 tehtiin uusi katto ja rakennettiin torni. Tällöin kirkon sisätiloja korotettiin lähes metrillä. Viimeisin peruskorjaus ja maalaus on tehty vuonna 2000. Kirkon pääportaat uusittiin vuonna 2006.  Kirkko, tapuli, ruumishuone ja ulkovarasto maalattiin ulkopuolelta kesällä 2010.

Myös Raution kirkko on ollut vähällä palaa. Korjausten yhteydessä vuonna 1968 kattilahuoneesta sammui tuli ja runsaasti öljyä valui kattilaan, joka syttyi palamaan. Seurakunnan vanha hallintomies Valo Niska sai hälytyksen ja sammutti tulen lumella, jota toiset kantoivat ämpäreillä. Savu pääsi kuitenkin nokeamaan kirkon pahoin.

Urkulehteri rakennettiin vuonna 1938, jolloin kirkkoon saatiin jalkioharmoni. Se korvattiin Kemiön seurakunnan lahjoittamilla vanhoilla uruilla kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Nykyiset urut ovat vuodelta 1975. Ne on rakentanut Hans Heinrich alunperin 8-äänikertaisina. Peruskorjauksessa 2008 äänikertoja lisättiin 13-äänikertaisiksi.

Aina Håkansson on maalannut ”Hyvä Paimen” –nimisen alttaritaulun amerikkalaisten esikuvien mukaan. Se asetettiin paikalleen vuonna 1939 ja sille tehtiin kehykset, jotka on koristeltu kruunu- malja- ja seppeleaihein. Koristeveistäjä Eino Takkunen tekstasi alttaritaulun alle vanhoin kirjasimin: ”Minä olen se Hyvä Paimen. Hyvä Paimen antaa henkensä lammasten edestä.” Vanhat alttaritaulut, Johannes Kemppen ”Ristiinnaulittu” (1804) ja Oskar Lindbergin ”Ehtoollinen” (1933), on sijoitettu tätä nykyä Raution seurakuntakotiin.

Kirkon messinkinen keskikruunu on kauppias Kl. Helanderin lahjoittama. Vihkiraanu, jonka malli on 200 vuotta vanha, on maatalousnaisten lahja kirkolle. Pääeteisen seinälampetit ovat vanhaa peltityötä.

Kellotapuliin saatiin Tukholmassa valettu kello vuonna 1807. Siinä on teksti:

”Veisatkaat Herralle, soittakat Herralle,
puhukat kaikista hänen ihmeellisistä töistänsä.”
Vaikka kellossa on halkeama, kantaa sen ääni silti noin kuuden kilometrin päähän. Tapulin seinällä tien puolella seisoo vaivaisukko.