Uutislistaukseen

Kalajoen seurakunta investoi ensi vuonna yli kolmella miljoonalla

Raution kirkon ja tapulin peruskorjauksen urakoitsijat valittiin

Raution kirkon peruskorjauksen yhteydessä vaihdetaan mm. vanha paanukatto kuparipeltikatteeseen.

Kalajoen seurakunnan kirkkovaltuusto vahvisti seurakunnan kirkollisveron tuloprosentiksi ensi vuodelle edelleen 1,60. Veroprosentti oli vuodesta 2018 viiden vuoden ajan 1,75 erityisesti Kalajoen kirkon kattavan peruskorjauksen vuoksi, mutta laski tälle vuodelle 1,60:een. Ensi vuoden yli kolmen miljoonan investointisuunnitelmasta huolimatta kirkollisvero pysyy tulevana vuonnakin tämän vuoden tasolla.

Kirkkoherra Kari Laurin mukaan seurakunnan vahvuudet toiminnan puolelta ovat aktiivisuus, vapaaehtoiset ja luottamushenkilöt, toimiva työyhteisö, aktiiviset kappeliseurakunnat, paikkakunnan hyvät yhteistyön mahdollisuudet ja hyvässä kunnossa oleva talous. Tältä pohjalta on vahva tahto ja tavoite kehittää tasapuolisesti koko seurakuntaa.

Lauri totesi, että seurakunta jatkaa monipuolisen toiminnan kautta seurakuntalaisten tavoittamista. Painopisteinä ovat perheet, kastekodit, muualta muuttaneet ja monipuolinen jumalanpalveluselämä. Ensi vuonna aloittaa myös toimintansa nuorten vaikuttajaryhmä.

Talouden lukuja ensi vuoden taloussuunnitelmasta menojen osalta: henkilöstökulut 1,3 miljoonaa, palvelujen ostot 970.000 (mm. kiinteistöhoito, keittiötoimi, siivous, työterveys ja aluekeskusrekisteri), aineet ja tarvikkeet 371.000 ja avustukset 97.000 (lähetys, diakonia, kuorot, partiotoiminta). Tulojen osalta arvioidaan kirkollisveroja tuovan 2,5 miljoonaa, valtionrahoitusta 228.000, vuokratuottoja tuulivoimasta ja rantatonteista 509.000 ja metsätaloustuloja 151.000. Vuosikate on 360.000 ja poistot 355.000. Tilikauden tulokseksi arvioidaan jäävän 15246 euroa.

Investointien osalta pääkohteena on varautuminen Raution kirkon 2,7 miljoonan peruskorjaukseen. Muita kohteita ovat Kalajoen kirkon vanhojen urkujen peruskorjaus (siirtynee vuodelle 2025), traktorin hankinta Himangalle, Ruonan saunan remontti, Vuorenkallion kappelin saniteettitilojen päivitys, leikkikenttä Himangan seurakuntakodin yhteyteen sekä työkoneen hankinta Kalajoen hautausmaille. Yhteensä investointimenot ovat yli 3 miljoonaa euroa. Kirkkovaltuusto hyväksyi myös lisätalousarvion vuodelle 2023, kuluihin 145 000 euroa, tuottoihin 400 000 euroa.

Ympäristödiplomi uusitaan

Seurakunta uusii ensi vuonna ympäristödiplomin. Seurakunnan maa-alueista 10 % on suojeltu: Himangan Eteläniemen alue, Pleunan virkistysalue Rahjassa ja Susinevan rahoitusalue Rautiossa. Tuulivoimalle vuokrattuja alueita ovat: Jokelan tuulipuisto, Tohkojan tuulipuisto ja Mutkalammin tuulipuisto. Myös kiinteistöjen lämmitystä on uudistettu, Raution kirkossa on maalämpö ja Kalajoen seurakuntakodilla aurinkopaneelit. Ympäristöarvoja pidetään esillä ja otetaan huomioon toiminnassa eri tavoin.

Kirkkovaltuusto sai tiedoksi aurinkopaneelien asennus Kalajoen seurakuntakodille –investoinnin 33.418 euron sekä Jokelan pappilan katon tervaus -investoinnin 11.408 euron suuruiset loppuselvitykset.

Valtuutettuja puhuttivat mm. Ruonan tulevaisuus, diakonian avustusrahat ja kotikäyntityö, Kalajoen kirkon vanhojen urkujen peruskorjaus sekä lähetystyön avustusten jako. Ruonan tulevaisuuden osalta järjestetään yleinen keskustelutilaisuus ensi vuoden alkupuolella. Valtuutetuille annettiin tiedoksi, että Kalajoen seurakunnan päätösten nähtävänä olo on siirtynyt yleiseen tietoverkkoon 1.7.2023 alkaen kotisivuilla julkaistavan virallisen ilmoitustaulun muodossa.

Ensi vuoden helmikuussa on hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokousedustajien vaalit. 19.-21.7. järjestetään Kalajoella valtakunnalliset Uusheräyksen kesäseurat.

Uusi hallintosääntö voimaan vuoden 2024 alusta

Hallintosääntö perustuu kuluneena vuonna voimaan tulleeseen kirkkolakiin ja -järjestykseen. Hallintosääntö on vanhaan verrattuna johdonmukaisempi ja selkeämpi. Uudessa kirkkolaissa on 13 lukua aikaisemman 26 luvun sijaan. Uudessa kirkkojärjestyksessä on 12 lukua nykyisen 23 luvun sijaan. Muutokset ovat luonteeltaan pitkälti teknisiä.

Kirkkovaltuuston tehtävänä on hyväksyä seurakunnalle oma hallintosääntö, jossa kaikki on nyt samassa paketissa. Seurakunta saa päättää kuinka se järjestää hallintonsa, eikä tätä enää alisteta tuomiokapitulin hyväksyttäväksi.

Hallintosääntö sisältää tarpeelliset määräykset seurakunnan hallinnon järjestämisestä ja toimielimistä, päätösvallan siirtämisestä toimielimelle ja johtaville viranhaltijoille, toimielinten päätöksentekotavoista ja hallintomenettelyistä sekä toimielinten kokousmenettelyistä.

Sähköinen kokouskäytäntö tulee mahdolliseksi ja tällöin kokouksen jäsenillä tulee olla siihen mahdollisuudet. Kirkkoneuvosto voi käyttää joskus sähköistä menettelyä ennen kokousta. 

Seurakuntien alistusmenettely poistuu kokonaan. Seurakunta voi esimerkiksi myydä omaisuuttaan ilman alistusmenettelyä, mutta kirkkojärjestys vaatii kilpailutuksen. Kulttuurihistoriallisten rakennusten osalta olennaiset muutokset ja seurakuntayhtymän perussääntö on edelleen hyväksytettävä kirkkohallituksella.

Kirkkohallituksen lupa on myös haettava, jos kyseessä on uuden kirkon tai siunauskappelin rakentaminen tai hankkiminen, muun kuin kirkollisen rakennuksen muuttaminen kirkoksi tai siunauskappeliksi, suojellun kirkollisen rakennuksen olennainen muuttaminen tai purkaminen taikka käyttötarkoituksen muuttaminen sekä kirkon käytöstä luopuminen.

Kirkkovaltuuston jäsenen on ilmoitettava sihteerille, jos ei pääse kokoukseen. Sihteeri kutsuu varajäsenen. Kirkkoneuvoston jäsenen tulee itse ilmoittaa poisjäännistään omalle varajäsenelle.  Kirkkovaltuutetulla on oikeus tehdä aloitteita seurakunnalle. Aloite on annettava kirjallisena.   Puheenjohtaja toimittaa asian kirkkoneuvostolle. Asia on käsiteltävä vuoden sisällä.

Uusi kirkkojärjestys korostaa seurakuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Suunnitelmissa olevista asioista on hyvä ilmoittaa seurakunnan verkkosivuilla olevalla sähköisellä ilmoitustaululla. Esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät sähköisen ilmoitustaulun kautta. Jokaisella seurakuntalaisella on aloiteoikeus oman seurakuntansa asioihin kirjallisesti tai sähköpostin kautta. Aloitteen tekijälle on kuukauden sisällä ilmoitettava arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja. Lopputulos on myös ilmoitettava.

Muita yksittäisiä muutoksia on paljon. Jatkossa yksi kummi riittää, eikä tarvita enää kirkkoherran erillistä lupaa. Kastetulle, myös aikuiselle voidaan lisätä kaksi kummia erityisestä syystä. Avioliittoon vihkimiseen edellytetään edelleen molemmilta kirkon jäsenyys ja rippikoulu tai toinen voi kuulua todistetusti muuhun kristilliseen uskontokuntaan. Hautaan siunaamisen voi toimittaa kirkkoherran hyväksyessä muun kristillisen yhteisön edustaja. Vainajan ruumiin hautaamisessa ja tuhkaamisessa sekä tuhkan käsittelyssä tulee kunnioittaa vainajan katsomusta ja toivomuksia. Avopuoliso rinnastuu hautaustoimea koskevissa asioissa puolisoon ja leskeen. Rippikoulun ohjesääntö poistuu, mutta silti kolmen vuoden paikallissuunnitelma säilyy. Päiväjumalanpalveluksen sijaan puhutaan jatkossa pääjumalanpalveluksesta. Arkistolla täytyy olla päätösvaltainen vastuuhenkilö. Seurakunnat tulevat arkistolain tarkastuksen piiriin. Hautausmailla tulee olla hoitosuunnitelma, joka selkeyttää seurakunnan ja omaisten vastuuta.

Kari Lauri
Kari Lauri
kirkkoherra
Plassintie 2
85100 Kalajoki
Riika Nevanperä
Riika Nevanperä
talouspäällikkö
Plassintie 2
85100 Kalajoki

16.11.2023 11.53