Kalajoen seurakunnan historia

Kalajoen varressa kristillistä asutusta oli jo 1200-luvulla. Ensimmäiset maininnat Kalajoen seurakunnasta löytyvät vuodelta 1525, missä kerrotaan, että Kalajoen Tyngän kylälle oli rakennettu kappelikirkko. Seurakunta käsitti tuolloin koko Kalajokilaakson aina Haapajärveä ja Reisjärveä myöten. Laaja emäseurakunta jakaantui 1800-luvulla osiin, kun kappeliseurakunnat itsenäistyivät yksi toisensa jälkeen, ensimmäisenä Haapajärvi v. 1838 ja viimeisenä Rautio v. 1921.

Emäseurakunnan kirkko ei ollut kovin pitkään Tyngällä, vaan seuraava rakennettiin lähemmäksi jokisuuta Luutaojan varteen ja kolmas kirkko nykyisen terveyskeskuksen kohdalle jokitörmälle. Vieressä virtaava joki kulutti maata kirkon alta ja se alkoi kallistua jokeen päin. Tästä syystä kirkko jouduttiin purkamaan v. 1636 ja neljännestä kirkosta alkaen kirkot ovat sijainneet nykyisellä paikalla Junnikkalan mäellä. Neljännen kirkon kohtalo oli Ison vihan keskellä lahota ja ränsistyä ja siksi oli rakennettava viides kirkko, joka valmistui v. 1780. Sekin tuhoutui sodan seurauksena, kun Ruotsi-Suomen joukot polttivat kirkon ja tapulin v. 1808 perääntyessään Kalajoelta.

Kuudes kirkko valmistui v. 1815 ja ehti toimia Herran huoneena aina vuoteen 1869, jolloin salaman sytyttämänä se tuhoutui perustuksia myöten. Tämän palon jälkeen kalajokiset päättivät rakentaa kirkkonsa tiilestä. Näin valmistui v. 1879 komea punatiilikirkko, joka sekin joutui tulen tuhoamaksi puuosien osalta helmikuussa 1930. Jykevien seinien sisään rakennettiin nykyinen kirkko, joka otettiin käyttöön v. 1931. Kirkko on sen jälkeen peruskorjattu ja maalattu v. 1979 kirkon satavuotisjuhlia varten sekä v. 1999, jolloin kirkon etuosaan saatiin uudet urut ja alttarialue korjattiin siten, että se voi paremmin palvella uudistuneen jumalanpalveluksen toteuttamista.

Muita toimitiloja seurakunnalla on Kalajoella seurakuntakoti (1970), Vuorenkallion kappeli (1982) sekä historiallinen Jokelan pappila (1802). Viime vuosien entisöintien ja korjausten ansiosta ulkonaiset puitteet monipuoliselle seurakunnalliselle toiminnalle ovat hyvät.

1800-luvulta alkaen on herätysliikkeillä ollut merkittävä sija seurakunnallisessa elämässä. Siitä muistuttavat yhä Kalajoella pidetyt ”herännäiskäräjät” 1838-39, joissa heränneisiin kuuluvia pappeja ja maallikoita tuomittiin luvattomien seurojen pidosta ja varojen keräämisestä pakanalähetystyölle. Tuomittujen joukossa olivat mm. Paavo Ruotsalainen ja Niilo Kustaa Malmberg. Lestadiolaisuuden vaikutus ajoittuu varsinaisesti 1900-luvulle, jolloin muodostuivat Kalajoelle eri lestadiolaisuuden haarat: vanhoillislestadiolaisuus, uusheräys ja rauhansanalaisuus. Herätysliikkeiden välillä ei ole ollut suurempia ristiriitoja ja nykyisin ne rikastuttavat seurakunnan elämää omalla paikallaan hyvässä yhteishengessä seurakunnan muun toiminnan kanssa.

Luettelo Kalajoen kirkkoherroista

1543              Simo

1544 – 1548 Pietari

1551 – 1555 Mikael Tavastius

1558 – 1577 Gregorius Keiraskius

1578 – 1588 Dionysius Tavastius

1589 – 1592 Sigfrid Balk

1592 – 1610 Ljungo Tuomaanpoika

1610 – 1647 Pietari Arctophilacius (kappalaisena 11 v.)

1648 – 1684 Joosef Mathesius vanhempi (kappalaisena 18 v. eli yht. 54 v.)

1685 – 1689 Joosef Mathesius nuorempi

1689 – 1697 Kaarle Kalling

1697 – 1709 Abraham Falander 1697 – 1709

1709 – 1715 Eerik Wallenius 1709 – 1715

1716 – 1722 Pietari Calamnius (kappalaisena 26 v.)

1722 – 1730 Olavi Cygnell

1731 – 1739 Eerik Falander

1739 – 1778 Johannes Salmenius vanhempi

1780 – 1795 Johannes Salmenius nuorempi (Haapajärven kappalaisena 22 v.)

1798 – 1806 Jaakko Simelius

1809 – 1838 Juhana Frosterus

1839 – 1861 Aabraham Montin

1863 – 1866 Herman Mangnus Inberg

1869 – 1879 Berndt Enoch Ingman

1881 – 1899 Kaarlo Aadam Ottelin

1901 – 1919 Jaakko Pohjonen

1920 – 1927 Juho Anton Heilala

1929 – 1940 Juho Arvi Metsovaara

1940 – 1968 Vilho Heikki Kivioja (kappalaisena 17 v.)

1968 – 1992 Kauko Juhani Kajava

1992 – 2014 Rauli Heikki Junttila (kappalaisena 8 v.)

2014 -           Kari Antero Lauri (virallinen apulainen 3 v. ja kappalaisena 7 v.)

Himangan kappeliseurakunnan historia

Himangan seudulta kirkkotie kulki ensin vuoteen 1467 asti Pietarsaareen, sitten Kokkolaan ja 1500-luvulla Lohtajalle. Itsenäistyminen Lohtajasta alkoi 1700-luvun lopulla aluksi saarnahuoneseurakuntana, jonka ensimmäiseksi saarnaajaksi valittiin Jacob Stenman 1803. Kappeliseurakunta Himangasta tuli vuonna 1851 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1898.

Himangan seurakunta muuttui vuoden 2010 alusta kuntaliitoksen jälkeen Kalajoen kappeliseurakunnaksi.

Himangan seurakunnan kanssa yhteistyössä toimivat herätysliikkeet, joista voimakkaimmin rauhansanalainen lestadiolaisuus ja evankelisuus. Herätysliikkeiden perinteisesti aktiivinen maallikkotoiminta ja vastuun jakaminen tukee myös seurakunnan vapaaehtoistyötä.

Kirkko on rakennettu 1794. Sen on suunnitellut Jacob Rijf, mutta hänen veljensä Carl johti käytännön rakennustöitä. Kirkkoa on korjattu siten, että 1890-luvulla ikkunat muutettiin pyörökaarisista suippotyylisiksi. Samalla kirkon katolla ollut kellotorni pienennettiin nykyiseen muotoonsa ja sen huipulle nostettiin risti. Tornia pienennettiin, koska se ei kestänyt siellä olleen kellon painoa. Vuoden 1962 korjauksessa kirkkoon tuli keskuslämmitys ja 1990-luvulla se liitettiin kunnan kaukolämpöön. Kirkko koki vuosina 2010-2011 perusteellisen remontin, jossa kirkon äänentoisto ja sähköistys uusittiin, kirkko maalattiin niin sisältä kuin ulkoa, ikkunoita ja ovia uusittiin, sekä sakastiin tehtiin minikeittiö ja wc-tilat. Samalla myös alttaripöytä irrotettiin seinästä, mikä mahdollistaa nykytyylisen liturgian pitämisen alttaripöydän takaa. Merkittävä uudistus oli lisäksi kahden uuden kynttiläkruunun hankkiminen vanhojen näköispainoksina.

Seuraavat henkilöt ovat olleet Himangalla hoitamassa pappistehtäviä:

Pappeja:

Jakob Stenman                   1803-1808

Abraham Borealis              1810-1812

Daniel Uhlbom nuor.          1816-1818

Daniel Uhlbom vanh.          1818-1823

Abraham Perander             1825-1850

Anders Krottelin                 1851-1865

Frans Hälberg                     1865-1871

Oskar Aspelin                     1871-1902

Antti Haikola                       1902-1907

 

Kirkkoherroja:

Oskari Lampo                     1907-1914

Vihtori Selin va                   1914-1915

Ensti Elovaara                     1915-1926

Vihtori Selin va                   1926-1927

Kustaa Hautaniemi             1927-1943

Toivo Suominen                  1943-1944

Pentti Pautola                     1944-1950

T. Ruotsalainen va              1950-1951

Elias Kytömäki va               1951-1952

Eero Permi                         1952-1954

Vähälä ja Kauppinen va      1954-1955

Veikko A Mattila                 1955-1967

Kohtala ja Lyly va               1967-1968

Tuomas Pöyhtäri                1968-1978

Seppo Kinaret                     1978-9/2006

Antti Lapinoja va                   2006-2007

Jorma Puhakka                   9/2007-2010

Rauli Junttila                       2010-2014     Kalajoen seurakunta liittyminen

Kari Lauri                            2014-

 

Raution kappeliseurakunnan historia

Nykyinen asutus levisi paikkakunnalle merenranta-alueelta 1500-luvun alussa. Raution ensimmäinen tunnettu asukas oli Olli Erkinpoika Rautio, seppä ja raudan tekijä. Tästä raudantekijästä eli rautiosta sai seurakuntakin nimen Rautio.

Rautiolaisten seurakuntayhteys oli hajanainen. Kärkisestä ja Typöstä asioitiin Kalajoella, Alapäästä Alavieskassa ja Ylipäästä Sievissä. Alavieska ja Sievi olivat jo Kalajoen kappeliseurakuntia.

Jotta vainajien hautaus voitaisiin tehdä omassa kylässä ja asukkaiden itsemääräämisoikeutta parantaa, alettiin 1790-luvulla puuhaamaan omaa seurakuntaa. Oma kirkko ja hautausmaa saatiinkin vuonna 1800. Tällöin saatiin ensimmäinen pappi, pitäjänapulainen Henric Widel, joka tuli Rautioon vuonna 1803 ja aloitti kirkonkirjojen pidon. Pappi asui Tassilassa.

Rautiosta tuli vuonna 1804 saarnahuonekunta. Saarnaajina toimivat:
Simon Björklöf 1806-1815 (Sievin Järvikylän Koivisto)
Niilo Simelius 1817-1820

Vuonna 1826 Rautio sai kappeliseurakunnan oikeudet ja oikeuden valita kappalaiset:

Karl Abraham Keckman 1829-1839

Esaias Castren 1839-1848

Johan Gabriel Lagus 1851-1858

Johan Henrik Ervast 1858-1863

Karl Emil Aeimelaeus 1867-1872

Adolf Castren 1874-1880

Oskari Vilhelm Snelman 1886-1893

Niilo Iisakki Simelius 1894-1900

Jaakko Kajanen 1900-1917

 

Vuonna 1921 Rautiosta tuli kirkkoherrakunta.
Kirkkoherroina ovat toimineet:

Mauri Jaakko Kokko 1921-1926

Aarne Aukusti Alikoski 1927-1928

Vilho Kalevi Vihma 1936-1946

Jaakko Sulo Kurkela 1946-1951

Armo Eino Antero Juntumaa 1952-1955

Martti Jaakko Peltonen 1956-1971

Paavo Veikko Paananen 1972-1975

Veli Otto Taanila 1975-1979

Kaarlo Kustaa Villiam Hirvilammi 1980-1984

Jorma Johannes Manninen 1985-2000

Jari Jaakko Savinainen 2000-2002

Kalajoen ja Raution seurakunnat muodostivat vuonna 1973 täydellisessä yhteistaloudessa toimivan seurakuntayhtymän. Seurakuntayhtymä purettiin ja Raution ja Kalajoen seurakunnat liitettiin yhteen vuonna 2006.

Kirkkoherra

Rauli Junttila 2006-2014     Kalajoen seurakuntaan liittyminen

Kari Lauri 2014-