Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Kalajoen varressa kristillistä asutusta oli jo 1200-luvulla. Ensimmäiset maininnat Kalajoen seurakunnasta löytyvät vuodelta 1525, missä kerrotaan, että Kalajoen Tyngän kylälle oli rakennettu kappelikirkko. Seurakunta käsitti tuolloin koko Kalajokilaakson aina Haapajärveä ja Reisjärveä myöten. Laaja emäseurakunta jakaantui 1800-luvulla osiin, kun kappeliseurakunnat itsenäistyivät yksi toisensa jälkeen, ensimmäisenä Haapajärvi v. 1838 ja viimeisenä Rautio v. 1921.
Emäseurakunnan kirkko ei ollut kovin pitkään Tyngällä, vaan seuraava rakennettiin lähemmäksi jokisuuta Luutaojan varteen ja kolmas kirkko nykyisen terveyskeskuksen kohdalle jokitörmälle. Vieressä virtaava joki kulutti maata kirkon alta ja se alkoi kallistua jokeen päin. Tästä syystä kirkko jouduttiin purkamaan v. 1636 ja neljännestä kirkosta alkaen kirkot ovat sijainneet nykyisellä paikalla Junnikkalan mäellä. Neljännen kirkon kohtalo oli Ison vihan keskellä lahota ja ränsistyä ja siksi oli rakennettava viides kirkko, joka valmistui v. 1780. Sekin tuhoutui sodan seurauksena, kun Ruotsi-Suomen joukot polttivat kirkon ja tapulin v. 1808 perääntyessään Kalajoelta.
Kuudes kirkko valmistui v. 1815 ja ehti toimia Herran huoneena aina vuoteen 1869, jolloin salaman sytyttämänä se tuhoutui perustuksia myöten. Tämän palon jälkeen kalajokiset päättivät rakentaa kirkkonsa tiilestä. Näin valmistui v. 1879 komea punatiilikirkko, joka sekin joutui tulen tuhoamaksi puuosien osalta helmikuussa 1930. Jykevien seinien sisään rakennettiin nykyinen kirkko, joka otettiin käyttöön v. 1931. Kirkko on sen jälkeen peruskorjattu ja maalattu v. 1979 kirkon satavuotisjuhlia varten sekä v. 1999, jolloin kirkon etuosaan saatiin uudet urut ja alttarialue korjattiin siten, että se voi paremmin palvella uudistuneen jumalanpalveluksen toteuttamista.
Muita toimitiloja seurakunnalla on Kalajoella seurakuntakoti (1970), Vuorenkallion kappeli (1982) sekä historiallinen Jokelan pappila (1802). Viime vuosien entisöintien ja korjausten ansiosta ulkonaiset puitteet monipuoliselle seurakunnalliselle toiminnalle ovat hyvät.
1800-luvulta alkaen on herätysliikkeillä ollut merkittävä sija seurakunnallisessa elämässä. Siitä muistuttavat yhä Kalajoella pidetyt ”herännäiskäräjät” 1838-39, joissa heränneisiin kuuluvia pappeja ja maallikoita tuomittiin luvattomien seurojen pidosta ja varojen keräämisestä pakanalähetystyölle. Tuomittujen joukossa olivat mm. Paavo Ruotsalainen ja Niilo Kustaa Malmberg. Lestadiolaisuuden vaikutus ajoittuu varsinaisesti 1900-luvulle, jolloin muodostuivat Kalajoelle eri lestadiolaisuuden haarat: vanhoillislestadiolaisuus, uusheräys ja rauhansanalaisuus. Herätysliikkeiden välillä ei ole ollut suurempia ristiriitoja ja nykyisin ne rikastuttavat seurakunnan elämää omalla paikallaan hyvässä yhteishengessä seurakunnan muun toiminnan kanssa.
1543 Simo
1544 – 1548 Pietari
1551 – 1555 Mikael Tavastius
1558 – 1577 Gregorius Keiraskius
1578 – 1588 Dionysius Tavastius
1589 – 1592 Sigfrid Balk
1592 – 1610 Ljungo Tuomaanpoika
1610 – 1647 Pietari Arctophilacius (kappalaisena 11 v.)
1648 – 1684 Joosef Mathesius vanhempi (kappalaisena 18 v. eli yht. 54 v.)
1685 – 1689 Joosef Mathesius nuorempi
1689 – 1697 Kaarle Kalling
1697 – 1709 Abraham Falander 1697 – 1709
1709 – 1715 Eerik Wallenius 1709 – 1715
1716 – 1722 Pietari Calamnius (kappalaisena 26 v.)
1722 – 1730 Olavi Cygnell
1731 – 1739 Eerik Falander
1739 – 1778 Johannes Salmenius vanhempi
1780 – 1795 Johannes Salmenius nuorempi (Haapajärven kappalaisena 22 v.)
1798 – 1806 Jaakko Simelius
1809 – 1838 Juhana Frosterus
1839 – 1861 Aabraham Montin
1863 – 1866 Herman Mangnus Inberg
1869 – 1879 Berndt Enoch Ingman
1881 – 1899 Kaarlo Aadam Ottelin
1901 – 1919 Jaakko Pohjonen
1920 – 1927 Juho Anton Heilala
1929 – 1940 Juho Arvi Metsovaara
1940 – 1968 Vilho Heikki Kivioja (kappalaisena 17 v.)
1968 – 1992 Kauko Juhani Kajava
1992 – 2014 Rauli Heikki Junttila (kappalaisena 8 v.)
2014 - Kari Antero Lauri (virallinen apulainen 3 v. ja kappalaisena 7 v.)
Himangan seudulta kirkkotie kulki ensin vuoteen 1467 asti Pietarsaareen, sitten Kokkolaan ja 1500-luvulla Lohtajalle. Itsenäistyminen Lohtajasta alkoi 1700-luvun lopulla aluksi saarnahuoneseurakuntana, jonka ensimmäiseksi saarnaajaksi valittiin Jacob Stenman 1803. Kappeliseurakunta Himangasta tuli vuonna 1851 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1898.
Himangan seurakunta muuttui vuoden 2010 alusta kuntaliitoksen jälkeen Kalajoen kappeliseurakunnaksi.
Himangan seurakunnan kanssa yhteistyössä toimivat herätysliikkeet, joista voimakkaimmin rauhansanalainen lestadiolaisuus ja evankelisuus. Herätysliikkeiden perinteisesti aktiivinen maallikkotoiminta ja vastuun jakaminen tukee myös seurakunnan vapaaehtoistyötä.
Kirkko on rakennettu 1794. Sen on suunnitellut Jacob Rijf, mutta hänen veljensä Carl johti käytännön rakennustöitä. Kirkkoa on korjattu siten, että 1890-luvulla ikkunat muutettiin pyörökaarisista suippotyylisiksi. Samalla kirkon katolla ollut kellotorni pienennettiin nykyiseen muotoonsa ja sen huipulle nostettiin risti. Tornia pienennettiin, koska se ei kestänyt siellä olleen kellon painoa. Vuoden 1962 korjauksessa kirkkoon tuli keskuslämmitys ja 1990-luvulla se liitettiin kunnan kaukolämpöön. Kirkko koki vuosina 2010-2011 perusteellisen remontin, jossa kirkon äänentoisto ja sähköistys uusittiin, kirkko maalattiin niin sisältä kuin ulkoa, ikkunoita ja ovia uusittiin, sekä sakastiin tehtiin minikeittiö ja wc-tilat. Samalla myös alttaripöytä irrotettiin seinästä, mikä mahdollistaa nykytyylisen liturgian pitämisen alttaripöydän takaa. Merkittävä uudistus oli lisäksi kahden uuden kynttiläkruunun hankkiminen vanhojen näköispainoksina.
Seuraavat henkilöt ovat olleet Himangalla hoitamassa pappistehtäviä:
Pappeja:
Jakob Stenman 1803-1808
Abraham Borealis 1810-1812
Daniel Uhlbom nuor. 1816-1818
Daniel Uhlbom vanh. 1818-1823
Abraham Perander 1825-1850
Anders Krottelin 1851-1865
Frans Hälberg 1865-1871
Oskar Aspelin 1871-1902
Antti Haikola 1902-1907
Kirkkoherroja:
Oskari Lampo 1907-1914
Vihtori Selin va 1914-1915
Ensti Elovaara 1915-1926
Vihtori Selin va 1926-1927
Kustaa Hautaniemi 1927-1943
Toivo Suominen 1943-1944
Pentti Pautola 1944-1950
T. Ruotsalainen va 1950-1951
Elias Kytömäki va 1951-1952
Eero Permi 1952-1954
Vähälä ja Kauppinen va 1954-1955
Veikko A Mattila 1955-1967
Kohtala ja Lyly va 1967-1968
Tuomas Pöyhtäri 1968-1978
Seppo Kinaret 1978-9/2006
Antti Lapinoja va 2006-2007
Jorma Puhakka 9/2007-2010
Rauli Junttila 2010-2014 Kalajoen seurakunta liittyminen
Kari Lauri 2014-
Nykyinen asutus levisi paikkakunnalle merenranta-alueelta 1500-luvun alussa. Raution ensimmäinen tunnettu asukas oli Olli Erkinpoika Rautio, seppä ja raudan tekijä. Tästä raudantekijästä eli rautiosta sai seurakuntakin nimen Rautio.
Rautiolaisten seurakuntayhteys oli hajanainen. Kärkisestä ja Typöstä asioitiin Kalajoella, Alapäästä Alavieskassa ja Ylipäästä Sievissä. Alavieska ja Sievi olivat jo Kalajoen kappeliseurakuntia.
Jotta vainajien hautaus voitaisiin tehdä omassa kylässä ja asukkaiden itsemääräämisoikeutta parantaa, alettiin 1790-luvulla puuhaamaan omaa seurakuntaa. Oma kirkko ja hautausmaa saatiinkin vuonna 1800. Tällöin saatiin ensimmäinen pappi, pitäjänapulainen Henric Widel, joka tuli Rautioon vuonna 1803 ja aloitti kirkonkirjojen pidon. Pappi asui Tassilassa.
Rautiosta tuli vuonna 1804 saarnahuonekunta. Saarnaajina toimivat:
Simon Björklöf 1806-1815 (Sievin Järvikylän Koivisto)
Niilo Simelius 1817-1820
Vuonna 1826 Rautio sai kappeliseurakunnan oikeudet ja oikeuden valita kappalaiset:
Karl Abraham Keckman 1829-1839
Esaias Castren 1839-1848
Johan Gabriel Lagus 1851-1858
Johan Henrik Ervast 1858-1863
Karl Emil Aeimelaeus 1867-1872
Adolf Castren 1874-1880
Oskari Vilhelm Snelman 1886-1893
Niilo Iisakki Simelius 1894-1900
Jaakko Kajanen 1900-1917
Vuonna 1921 Rautiosta tuli kirkkoherrakunta.
Kirkkoherroina ovat toimineet:
Mauri Jaakko Kokko 1921-1926
Aarne Aukusti Alikoski 1927-1928
Vilho Kalevi Vihma 1936-1946
Jaakko Sulo Kurkela 1946-1951
Armo Eino Antero Juntumaa 1952-1955
Martti Jaakko Peltonen 1956-1971
Paavo Veikko Paananen 1972-1975
Veli Otto Taanila 1975-1979
Kaarlo Kustaa Villiam Hirvilammi 1980-1984
Jorma Johannes Manninen 1985-2000
Jari Jaakko Savinainen 2000-2002
Kalajoen ja Raution seurakunnat muodostivat vuonna 1973 täydellisessä yhteistaloudessa toimivan seurakuntayhtymän. Seurakuntayhtymä purettiin ja Raution ja Kalajoen seurakunnat liitettiin yhteen vuonna 2006.
Kirkkoherra
Rauli Junttila 2006-2014 Kalajoen seurakuntaan liittyminen
Kari Lauri 2014-
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä