Jokelan pappila

 

 

Historiaa

- Pappiloita ollut tällä paikalla 1600-luvulta lähtien.

- Tämä pappila valmistui 1802, Jakob Simeliuksen ollessa kirkkoherrana.

- Jokelan suunnitteli Helena Simelius (Jakobin vaimo ja Antti Chydeniuksen nuorin sisko, oikeasti siskopuoli, sillä Antin isä oli kahdesti naimisissa, ensimmäisestä liitosta syntyi Antti ja toisesta Helena).  Rakennuspiirustuksia ei ole löytynyt.  Rakentajaksi  arvellaan Jakob Simeliuksen veljenpoikaa.

- Pihalla säilyneitä rakennuksia: maakellari, paakari, väentupa ja Malmbergin tupa.

- Ennen pihalla oli monenlaisia talousrakennuksia ja mm. khra Frosterus rakennutti niitä lisää omilla varoillaan.

- Pappilassa alkujaan avokuisti (1802-1882). Nykyisen lasikuistin piirsi laivanrakennusmestari Anders Östman (suunnitteli myös mm. Kalaja-laivan).

- Karoliininen pohjakaava: rakennuksen keskellä suuri sali ja eteinen, muut huoneet kahdessa rivissä niiden molemmin puolin.

- Vuonna 1959 pappilan kohtalo vaakalaudalla, puretaanko vain säilytetäänkö? Vuonna 1960 tehtiin laajoja korjauksia ja rakennusta nykyaikaistettiin sen ajan mukaiseksi. Tehtiin mm. avotakka.

- Toisena pääsiäispäivänä 2011 pappilassa syttyi tulipalo, jonka aiheutti metallikuorinen sähköjohto. Suuret korjaustyöt. Suunnitelmat arkkitehtitsto Jorma Teppo, valvonta Aarne Nikula.

- Tapetit laitettu samanalaisilla kuvioinneilla kuin ennen.

SALI:

- Kattomaalaukset ehkä Mikael Toppeliuksen tekemät. Hän yöpyi pappilassa 1814, mutta oli silloin jo 80-vuotias. Keskikuvio on alkuperäinen, mutta restauroitu. Nurkkakuviot (lehtikuviot ja lyyra) on tehty sabloonilla alkuperäisen kuvion mukaisesti. Katto on tuettu. Maalaukset olivat piilossa noin 100 vuotta ja tulivat näkyviin, kun palon jälkeen purettiin kattoa.

- Kattomaalauksen keskikuvion halkaisija 1,35 metriä.

- Maalauksen kuviot tehty liimamaalilla, maalari ollut mestari, sillä liimamaali kuivuu nopeasti, eikä maalia voi enää korjata maalaamisen jälkeen.

- Pigmentit (värit) olivat kalliita. Pigmenttinä käytetty preussinsinistä, koska se kesti valoa ja ilmanvaihteluita hyvin.

- Venäläisten sotapäällikkö Kulnev yöpyi piispankamarissa 1808 ja salissa yöpyi hänen hevosensa.

- Venäjän keisari Aleksanteri ensimmäinen vieraili pappilassa vuonna 1819. Lahjoitti khra Frosterukselle briljanttisormuksen.

KATTOKRUUNU:

- Saatu lahjoituksena.

MIEKKA:

- Pellosta löydettiin kaksi miekkaa, joita säilytettiin kirkon sakastissa. Toinen miekoista varastettiin 1970-luvulla.

- Ruotsin jalkaväen upseerin vuodelta 1760, miekka entisöity.

- Ollut käytössä Suomen sodassa 1808 - 09.

- Miekan pituus 92,5 cm ja paino 448 g, ilman tuppea ja tupsua.

KASTEMEKKO:
Kalajoen seurakunnalle vuonna 1971 lahjoitti Mannerheimin lastensuojeluliitto Puheenjohtajana tällöin toimi Irene Pöyhtäri. Kangas (pellavaista hienopalttinaa) hankittiin Wetterhoffilta Hämeenlinnasta. Puvun valmisti  Kalajoen Kotiteollisuuskoulun oppilas Kaija Siipola (nykyisin nimeltään Kaija Uola e. Siipola).

YLÄKERTA:

- Tehty työhuoneiksi ja sosiaalitilaksi. Kaikista ikkunoista näkymä ulos. Vanhat ikkunat ja seinärakenteet jätetty näkyviin.

KUULANREIKÄ-HUONE:

- Kuulat peräisin venäläisestä kanuunasta, jota käytettiin Suomen sodassa.

- Katosta tuli sisään neljä kuulaa, seinästä kaksi (räjähtäneet kuulat).

"BOOKSTAAVI"-HUONE:

- Seinässä vanhoja nimikirjoituksia, mm. Johan Frosteruksen nuorimman pojan Gustav Wilhemin nimikirjoitus. Hänestä tuli merikapteeni.

MALMBERGIN TUPA:

- Niilo Kustaa Malmberg asui siellä 1830-33.

- Petsamolaiset evakot tulivat Kalajoelle 1944 ja heidän kirkkoherransa P. Elovaara asui tuvassa.

- Toiminut mm. äitiys- ja lastenneuvolana sekä asuntoina.

- Malmberg sanoi Frosteruksesta: "Hän kuuluu epäilemättä pappissäädyn parhaimpiin, sillä HÄN USKOO ITSE SIIHEN, MITÄ OPETTAA, SEHÄN ON VALITETTAVASTI HARVINAISTA MEIDÄN PÄIVINÄMME."

- Myöhemmin, ristiriitojen kärjistyessä herrojen välillä,  Malmberg perui sanansa!