Raution kirkon historia
Virtuaalikierros Raution kirkkoon
Raution puurakenteinen kirkko on valmistunut vuonna 1800. Sen on rakentanut kalajokinen kirkonrakentaja Simo Jylkkä eli Silvén. Raution kirkko ja kellotapuli olivat hänen viimeinen rakennustyönsä, ennen kuin hän hukkui Kalajokeen. Kirkko on ristikirkko, jonka poikkisakarat ovat päähuonetta lyhyemmät. Istumapaikkoja on 370 hengelle. Kirkko vuorattiin ja tervattiin ulkoa vuonna 1835. Vuosina 1881-1884 tehtiin uusi katto ja rakennettiin torni. Tällöin kirkon sisätiloja korotettiin lähes metrillä. Viimeisin peruskorjaus ja maalaus on tehty vuonna 2000. Kirkon pääportaat uusittiin vuonna 2006. Kirkko, tapuli, ruumishuone ja ulkovarasto maalattiin ulkopuolelta kesällä 2010. Raution kirkon peruskorjaus on tehty vuonna 2024 mm. Raution kirkon vanhan paanukatto vaihdettiin kuparipeltikatteeksi.
Myös Raution kirkko on ollut vähällä palaa. Korjausten yhteydessä vuonna 1968 kattilahuoneesta sammui tuli ja runsaasti öljyä valui kattilaan, joka syttyi palamaan. Seurakunnan vanha hallintomies Valo Niska sai hälytyksen ja sammutti tulen lumella, jota toiset kantoivat ämpäreillä. Savu pääsi kuitenkin nokeamaan kirkon pahoin.
Urkulehteri rakennettiin vuonna 1938, jolloin kirkkoon saatiin jalkioharmoni. Se korvattiin Kemiön seurakunnan lahjoittamilla vanhoilla uruilla kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Nykyiset urut ovat vuodelta 1975. Ne on rakentanut Hans Heinrich alunperin 8-äänikertaisina. Peruskorjauksessa 2008 äänikertoja lisättiin 13-äänikertaisiksi.
Aina Håkansson on maalannut ”Hyvä Paimen” –nimisen alttaritaulun amerikkalaisten esikuvien mukaan. Se asetettiin paikalleen vuonna 1939 ja sille tehtiin kehykset, jotka on koristeltu kruunu- malja- ja seppeleaihein. Koristeveistäjä Eino Takkunen tekstasi alttaritaulun alle vanhoin kirjasimin: ”Minä olen se Hyvä Paimen. Hyvä Paimen antaa henkensä lammasten edestä.” Vanhat alttaritaulut, Thomas Kiempe (1752-1812) ”Ristiinnaulittu” (1804) ja Oskar Lindbergin ”Ehtoollinen” (1933), on sijoitettu tätä nykyä Raution seurakuntakotiin.
Kirkon messinkinen keskikruunu on kauppias Kl. Helanderin lahjoittama. Vihkiraanu, jonka malli on 200 vuotta vanha, on maatalousnaisten lahja kirkolle. Pääeteisen seinälampetit ovat vanhaa peltityötä.
Kellotapuliin saatiin Tukholmassa valettu kello vuonna 1807. Siinä on teksti:
”Veisatkaat Herralle, soittakat Herralle,
puhukat kaikista hänen ihmeellisistä töistänsä.”
Vaikka kellossa on halkeama, kantaa sen ääni silti noin kuuden kilometrin päähän.
Vaivaisukko
Raution vaivaisukon on tehnyt Juho Typpö aiemmin Verronen. Tiedon mukaan Juho Typpöllä oli ollut maksurästejä ja hän maksuksi teki vaivaisukon. Ukko varastettiin 2012 ja löytyi kohtuullisen hyvässä kunnossa hylättynä metsätien varresta 2013. Rautiossa omalla paikalla on vanha ukko ja varaukko on Kalajoen kirkon eteisessä. Uuden vaivaisukon on tehnyt Tuomo Hautamäki Ylivieskasta.
Outi Airola haastatteli vaivaisukkoa: "Hän oli kadoksissa mutta on nyt löytynyt." (Luuk. 14:32) Vaikka vaivaisukko lieneekin tuhlaajapojan vastakohta, sopii tuhlaajapojan isän sanat varsin hyvin Raution vaivaisukonkin kohtaloa kuvaamaan. Ryöstön ja kaappauksen uhriksi
joutunut ukko on toipumassa kaikessa rauhassa Jokelan pappilan eteisessä. Reissu on jättänyt pieniä jälkiä sinne ja tänne, musta frakki on hiukkasen nuhraantunut ja valkoisissa housuissa on tahroja. Merkittävin muutos on kuitenkin kaappauksen aikana ilmestyneet mustat silmät.
