Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Paljon onnea uudesta perheenjäsenestä!
Kasteessa Jumala liittää ihmisen Jeesuksen Kristuksen yhteyteen ja hänen kirkkonsa jäseneksi, jolloin kastettava saa pelastuksen lahjan ja Pyhän Hengen. Kastetoimitusta nimitetään myös ristiäisjuhlaksi, sillä kasteen yhteydessä lapsen ylle piirretään ristinmerkki. Ristinmerkki kertoo, että lapsi on liitetty kristittyjen joukkoon.
Ristiäiset voi järjestää kirkossa, omassa kodissa, seurakuntakodissa tai muussa sopivassa paikassa. Ristiäispäivä on tavallisimmin sunnuntai, mutta muutkin viikonpäivät ovat mahdollisia. Kastetoimitus koostuu Raamatun lukemisesta, virsilaulusta, rukouksesta, ristinmerkillä siunaamisesta ja vedellä kastamisesta. Monet ristiäisiin liittyvät kuvat ja tavat kertovat symbolisella tavalla kasteen sisällöstä.
Kaste perustuu ylösnousseen Kristuksen kirkolleen antamaan tehtävään, joka on kiteytetty kastekäskyssä:
"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." (Matt. 28:19-20)
Ota yhteyttä kirkkoherranvirastoon. Siellä sovitaan kastepäivä ja paikka sekä kasteen toimittava pappi. Mikäli haluat sopia kastekeskustelun, voit soittaa kasteen toimittavalle papille.
Rekisteröinti-ilmoituksen täyttäminen
Lapsen synnyttyä vanhemmat saavat kotiinsa rekisteröinti-ilmoituksen, joka on väestörekisterikeskuksen lomake. Siihen vanhemmat merkitsevät lapsen tiedot. Pappi täyttää kastetta ja kummeja koskevat kohdat ja toimittaa paperin rekisteröitäväksi. Samassa kuoressa on myös maistraatin ohjeita nimeen liittyen, kirje seurakunnalta ja kummien ilmoittaminen –niminen lomake, joka annetaan etukäteen papille tarkistamista varten.
Lapsen nimen valinta
Nimilain mukaan etunimiä saa olla enemmän kuin yksi, mutta enintään neljä.
Kummien valinta
Kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. Heidän lisäkseen kummeina voi olla luterilaisen kirkon kasteen (lapsikasteen) hyväksyvään muuhun kirkkoon tai uskonnolliseen yhteisöön kuuluvia henkilöitä. Mihinkään kirkkoon tai uskonnolliseen yhteisöön kuulumaton ei voi toimia kummina.
Tämän raamatunkohdan lukee ristiäisissä yleensä kummi tai joku muu paikallaolija. Tästä sovitaan etukäteen papin kanssa.
Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin. Opetuslapset moittivat tuojia, mutta sen huomatessaan Jeesus närkästyi ja sanoi heille: »Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse.» Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä.
(Markus 10:13–16)
Lapsi saa kasteesta kastetodistuksen muistoksi. Kummeille annetaan kummitodistukset ristiäisten jälkeen. Kaste voidaan myös merkitä vihki- tai perheraamattuun.
Ristiäisistä seuraavana sunnuntaina lapsen nimi luetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa ja hänen puolestaan rukoillaan. Kastetun vanhemmat, sisarukset, kummit ja muu suku ovat erityisen tervetulleita tähän jumalanpalvelukseen.
Himangalla on otettu käyttöön kastepuu, johon tulee vuoden aikana kappeliseurakunnan alueella asuvien kastettujen nimet. Kastetun nimi luetaan ja hänen puolesta rukoillaan kasteen jälkeen seuraavan viikon sunnuntain jumalanpalveluksessa.
Rukouksen aikana joku kastetun lähipiiristä, esimerkiksi vanhempi, sisarus tai kummi voi käydä viemässä lehden puuhun. Lehden viejän on hyvä käydä ennen jumalanpalveluksen alkua sakastissa sopimassa asiasta. Mikäli lähipiiriä ei ole jumalanpalveluksessa mukana, suntio liittää lehden puuhun. Seuraavan vuoden kynttilänpäivänä lehdet otetaan pois ja annetaan kotiin vietäviksi.
Kastepuun on suunnitellut lastenohjaaja Eija Tulasalo ja sen on valmistanut puuseppä Jari Kyösti. Se otettiin käyttöön kynttilänpäivänä 2016.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä