Kalajoen kirkko

Virtuaalikierros Kalajoen kirkkoon

Kalajoen nykyinen kirkko rakennettiin seurakunnan ja kunnan yhteistyönä. Täällä määrättiin, että jokaisen 16-vuotiaan ja sitä vanhemman piti olla rakentamassa kirkkoa. Siis jokaisen – miehen, naisen, nuoren, aikuisen.  Jos ei tullut rakennustyömaalle, täytyi maksaa sakko. Milläpä köyhä sitä olisi maksanut?

Lisäksi piti antaa rahaa kirkon rakentamiseen. Palkolliset joutuivat lainaamaan rahaa talollisilta tai rikkailta ihmisiltä, ja jäivät näin velkaa heille.

Tiilet tehtiin Kalajoella. Savea nostettiin maasta monta vuotta tiiliä varten ennen kirkon rakentamista. Tavallisten ihmisten täytyi olla mukana saven nostamisessa ja tiilten polttamisessa. Tiilet kannettiin "jäniksenä", eli selässä muurareille.

Se oli raskasta aikaa kalajokisille, kun takana olivat vaikeat nälkävuodet, siis monta vuotta. – Eräänäkin vuonna vilja ja potut eivät itäneet, koska keväällä oli kuivaa aikaa. Sitten kun kesä alkoi, tuli heinäkuussa niin kova pakkanen yhden yön aikana, että viljankorret jäätyivät pystyyn kuin jääpuikot ja napsahtivat poikki - Jo ruoan ja vaatteiden hankkimiseen olisi tarvittu kaikki energia.

Ja kaiken tämän keskellä rakennettiin kirkko. Se tehtiin hiellä, kyynelillä ja jopa verellä, sillä loukkaantumisiltakaan ei vältytty.

Kirkko puhuttelee.  Sen tekemisestä ei kukaan maksanut mitään, ja sen edestä annettiin kaikki. Kesäoppaana ollessani mietin usein, miksi? Oliko se pelkoa esivallan edessä? Oliko se joillekin näytön paikka? 

Kirkkoa katsellessani sydämeni täyttää kiitollisuus. - Kirkko valmistui vuonna 1879, se paloi vuonna 1930, rakennettiin samoille perustuksille ja palosta säilyneille tiilimuureille vuonna 1931, ja yhä se seisoo paikallaan vuonna 2016. 

Kalajoen kirkko puhuttelee.  Siinä näkyvät esi-isiemme arvot: usko Jumalaan ja rakkaus tuleviin sukupolviin. Näiden arvojen vuoksi esi-isämme jaksoivat. – Ja nuo arvot kantavat yhä.

Sirkka-Liisa Myllymäki

Kirkon tarina

Kalajoen nykyinen 1879 valmistunut punatiilikirkko on järjestyksessään seitsemäs. Moni aikaisempi kirkko tuhoutui tulipalossa, milloin salaman, milloin vihollisen sytyttämänä. Edes nykyinen tiilikirkko ei ole säästynyt tulipalolta, vaan lämmityslaitteista tornin välikaton täytteisiin päässyt kipinä sytytti kirkon jumalanpalveluksen aikana sunnuntaina 16.2.1930. Suurin osa irtaimistosta ehdittiin pelastaa, mutta kaikki puurakenteet paloivat niin, että pystyyn jäivät vain perustus ja tiiliseinät.

Tiiliseinät jäivät palon jäljiltä käyttökelpoisiksi, joten uusi kirkko rakennettiin niihin. Työ oli ripeää ja uusi kirkko vihittiinkin käyttöön vuoden kuluttua edellisen palosta, 15. helmikuuta 1931.

Kirkko on entisöity, peruskorjattu sekä maalattu satavuotisjuhlia varten vuonna 1979. Arkkitehti Saara Juolan suunnitelmien mukaan seinät maalattiin vaaleammin ja valoisammin värein. Peräosaan rakennettiin lastenhuone ja alttarivaatteiden säilytyshuone. Kirkkoon mahtui tällöin 1000 henkilöä. Sisäremonttia on tehty vuonna 1999. Tuolloin uudet urut saivat paikan kirkon etuosasta alttarialueen läheisyydestä eli kuorista. Myös itse alttarialuetta tuotiin lähemmäksi penkkirivistöä, jotta se voi paremmin palvella uudistuneen jumalanpalveluksen toteuttamista. Alttarin lattiapinta uusittiin kalajokisesta kivestä. Pääalttaritaulu konservoitiin ja kirkon valaistusta lisättiin teholtaan kolminkertaiseksi aikaisempaan verrattuna. Lehteritkin saivat uudet kruunut ja alakirkko maalattiin. Kuoriosan remontin suunnittelutyön teki Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy Oulusta.

Vuosina 2017–2020 Kalajoen kirkko peruskorjattiin. Kokonaiskustannusarvio on 4,8 miljoonaa euroa, avustusta saatiin 1,8 miljoonaa euroa. Tiilijulkisivuja, ikkunoita ja vesikatteiden suojapellityksiä on korjattu ja lasimaalaukset on kunnostettu.  Maarakennustöitä ja kirkon sisäpuolisia töitä on tehty sekä uudistettu viemäriputket ja kirkon pihan salaojitus ja kunnostettu tapuli v. 2020. Kirkkoon on asennettu uusi sprinklerijärjestelmä. Kirkon perälle on rakennettu monitoimitila, jota voidaan käyttää esimerkiksi pienryhmien kokoontumisiin. Kirkon remontissa näyttävin osa on ulkokatteen vaihtaminen kuparipeltikatteeseen. 14.3.2021 pidettiin Piispanmessu ja Kalajoen kirkon uudelleen käyttöön siunaaminen, jonka toimitti piispa Jukka Keskitalo. Kirkon korjaaminen on kallis investointi, mutta piispa Jukka Keskitalo kertoo pitävänsä kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten kunnostamista välttämättömänä. – Kunnioitan sitä työtä, mitä sukupolvet ovat tehneet ennen meitä. He rakensivat meille kirkon, ja seuraavat polvet ovat pitäneet siitä huolta. Meidän velvollisuutemme on huolehtia, että myös lapsillamme on kirkko, jossa heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa juuret ovat. Nykyisellään kirkkoon mahtuu 900 henkilöä. 

Valaisimet
Keskikäytävän yllä riippuvat kynttiläkruunut ovat peräisin kuudennesta kirkosta. Ne ovat sieviläisen Topias Erkinpoika Kosken käsialaa vuodelta 1820. Alttarin ja saarnatuolin kyntteliköt, sivuseinien lampetit, sekä urkulehterin kattokruunut on valmistanut 1800-luvun puolivälissä kalajokinen Helanderin valimo.

Taulut
Keskimmäisen alttaritaulun aiheena on Jeesuksen ylösnouseminen ja se on professori A. von Beckerin maalaama. Vuonna 1908 hankittiin urkurahaston varoin taiteilija T.G. Tuhkasen maalaamat taulut ”Tuhlaajapojan paluu” ja ”Hyvä paimen”. Vanhat urut ovat vuodelta 1931 Thulenin (Kangasalan urkutehtaan) valmistamat, 28-äänikertaiset ja sijaitsevat lehterillä kirkon takaosassa. Uudet 22 äänikertaiset Sotkamon Urkurakentajat Oy:n valmistamat kuoriurut ovat vuodelta 2000.

Laiva
Kirkon 470-vuotisjuhlassa 12.11.1995 kirkko sai oman kirkkolaivan jumalanpalveluksen yhteydessä. Laiva on 1.90 metrin pituinen pienoismalli Kalaja-laivasta, joka rakennettiin Rahjassa 1874. Se upposi 1885 Newfounlandin vesillä USAn ja Kanadan rannikolla. Laiva oli 50 metrinen kolmimastoparkki, jonka tilavuus oli 800 tonnia. Kirkkolaivahankkeen käynnisti Kirsi Aho ja pienoismallin valmisti kalajokinen Tomi Isopahkala.

Tapuli
Kirkon vieressä on Heikki Kuorikosken vuonna 1815 rakentama kellotapuli, joka säilyi kuudennen kirkon tuhonneessa tulipalossa. Tapulin kerrotaan pelastuneen siten, että vähämieliseksi mainittu Elieser Roos nousi luukkujen alapuolelle ja roiski vettä kuumentuneeseen seinään. Tapulia korotettiin vuonna 1856. Seinustalla oleva vaivaisukko on myös vuodelta 1815 ja sen on veistänyt ”kirvesmies Reisjärveltä”

Kellot
Suomen sodan aikana palaneiden kellojen tilalle ostettiin Tukholmasta uudet vuonna 1813 ja 1830. Vanhempi kello painaa 672 kg ja uudempi 1060 kg. Molemmat kellot ovat edelleen käytössä. Pienempään kelloon on kaiverrettu selostus kirkon palosta. Suuremmassa on mm. kirjoitus: 


Tule kansa kaunihisti
Palveluxehen pyhähän
Vietä juhla Jumalalle
Etsi sielulles eloa
Pyydä vaaroja varoa
Meneskellä mielen kanssa
Muista kerran kuolevasi
Tuomiolle tullaxesi.

Kirkon lyijylasimaalaukset

Kalajoen kirkon lyijylasityöt on asettanut paikalleen helsinkiläinen Salomo Wuorion maalaamo 1929. Lasityöt on suunnitellut ja maalannut taitavana taidelasimaalaajana tunnettu Gunnar Forsström. Kirkon kuoriosaan sijoitetut kaksi lasimaalausta ovat aiheiltaan "Matteus ja Markus" sekä Luukas ja Johannes". Maalauksissa on kuvattu myös apostolien symbolit. Kuvitus on saanut vaikutteita Keski-Euroopasta, joista esimerkkinä on Wuorion liikkeen usein käyttämä helminauhamainen koristelista. Kirkon kuoriosassa on myös kolmas lyijylasityö, mutta ilman maalauksia. Lasityöt on saatu lahjoituksena entisiltä kalajokisilta ja 1929 eläneiltä paikkakuntalaisilta. Lyijylasimaalauksien viimeisimmän kunnostuksen teki vuonna 2019 kalajokinen lasitaiteilija Heikki Ulvi.
Kirkossa syttyi tulipalo 1930 kesken jumalanpalveluksen. Seurakuntalaiset pelastivat kirkosta erilaisia arvoesineitä, mukana myös lasimaalaukset. Lasimaalaukset onnistuttiin pelastamaan, koska sattumalta paikalla olivat myös miehet, jotka olivat asettaneet maalaukset paikalleen. Tuli tuhosi kirkon kokonaan tiiliseiniä lukuun ottamatta.

Kalajoen kirkkojen vaiheita:

  • I kirkko rakennettiin 1525 Tyngälle, n. 10 km merenrannasta. 
  • II kirkko valmistui 1556 Pitkäsenkylään.
  • III kirkko vv. 1559–1636 Kalajoen sairaalan ahteella.
  • Kullakin kirkolla on oma muistomerkkinsä. Kirkot olivat heikkorakenteisia ja lyhytikäisiä. Kolmannen kirkon pappina oli mm. kuuluisa Ljungo Tuomaanpoika, joka suomensi maanlait talonpojan turvaksi.
  • IV kirkko 1636–1780 rappeutui mm. isonvihan vuoksi ja purettiin.
  • V kirkko 1780–1809 tuhoutui Suomen sodan aikana perääntyvien joukkojen polttaessa sen.
  • VI kirkko 1815–1869 tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa. Tämän kirkon rakennusmestarina toimi kuulu kirkonrakentaja Heikki Kuorikoski. Tapuli on säilynyt ja on edelleen käytössä.
  • VII kirkko valmistui 1879. Rakennusaineena oli ensimmäisen kerran tiili. Kirkko paloi 1930 mutta rakennettiin uudelleen entisiin ulkoseiniin siten, että se voitiin ottaa taas käyttöön 1931. Kirkon on suunnitellut arkkitehti F. W. Lüchow. Seurakuntalaiset suorittivat rakennustyön ja tiiletkin valmistettiin Kalajoella.